Sisäilma & allergiat

Homeen, allergeenien, muiden mikrobien ja kemiallisten epäpuhtauksien vähentäminen sisäilmasta on kasvava haaste ja kansantaloudellinen menoerä. Teollistuneiden maiden ihmiset viettävät jopa 90 prosenttia elämästään sisällä.

 


SISÄILMA ON TÄYNNÄ HAITALLISIA MIKROBEJA

 

Olemme jatkuvasti altistuneet pieneliöille kotona, työpaikoilla, koulussa ja sairaaloissa. Sisäilman parantamisratkaisujen löytämiseksi rakennuksia olisi tarkasteltava monimutkaisina ekosysteemeinä, joissa asustaa miljardeja mikrobeja.

 

airborne-microbes.jpg

 

Jopa puhtain koti on täynnä pieneliöitä. Kuutiometrissä sisäilmaa on noin 10 miljoonaa bakteeria, jotka ajan myötä laskeutuvat lattialle, pöydille, seinille ja muille kodin pinnoille. Astuessaan huoneeseen ihmiset ja lemmikit pölläyttävät mikrobit jälleen ilmaan, samalla kun ihosta varisee hiukkasia joka askeleella.

 

Sisäilmaa ei ole totuttu ajattelemaan ekologisena ympäristönä, koska emme näe mikroskooppista eliöstöä ja viruksia. Siitä huolimatta hengitämme miljoonia mikrobeja koko ajan. Ilman mikrobeilla on suora yhteys esimerkiksi astmaan, allergioihin ja moniin muihin hengityselinten sairauksiin.

 

 

VAIKKA ASUINPAIKKASI ULKOILMA OLISI PUHDASTA, VOI SISÄILMA OLLA HAITALLISTA

 

USA:n Oregonissa sijaitsevan yliopistollisen biologian ja rakennetun ympäristön keskuksen (BioBE) tekemän kartoituksen perusteella sisä- ja ulkoilman bakteerikanta on osoittautunut lähes täysin erilaiseksi. Ulkoilman bakteerit ovat pääosin peräisin maaperästä, vedestä ja kasvien pinnoilta. Sen sijaan sisäilman pieneliöstö koostuu lähes yksinomaan ihmisen bakteereista, joita varisee ihosta ja hiuksista sekä leviää ilmaan pisaroina.

 

KONEELLISEN ILMASTOINNIN VAIKUTUS SISÄILMAAN

 

Koneellisen ilmanvaihdon yleistymisen myötä sisäilma on entistä ihmislähtöisempää ja epäterveellisempää. Tiettyjen virusten on havaittu elävän pitempään kosketuspinnoilla sellaisissa rakennuksissa, joissa käytetään koneellista ilmanvaihtoa. Hengityselinten sairauksien lisääntymisen ja luonnollisen ilmanvaihdon puuttumisen välillä on yhteys, jonka lukuisat tutkijaryhmät ovat vahvistaneet. Nimenomaan lasten allergiaoireiden on todettu lisääntyvän rakennuksissa, joiden ikkunat pidetään lähes aina kiinni.

 

 

 
family-indoor-outdoorview.jpg

 

VAARALLISET KEMIALLISET YHDISTEET SISÄILMAN RIESANA

 

toxic-home.jpg

Biologisten allergeenien lisäksi sisäilmassa on pölyä, muita hiukkasia ja kemiallisia epäpuhtauksia kuten ammoniakkia ja syövälle altistavaa formaldehydia. Niitä haihtuu ilmaan muun muassa rakennusmateriaaleista, huonekaluista, elektroniikkalaitteista, puhdistusaineista ja toimistovälineistä. Myös haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), joihin kuuluvat muun muassa kemialliset liuottimet sekä aromaattiset hiilivedyt kuten ksyleeni ja styreeni, vaikuttavat haitallisesti hengitysteihin ja hermostoon.

 

Kopiointi- ja tulostuslaitteet voivat muodostaa otsonia, joka aiheuttaa astmaoireita, ja styreeniä, joka on karsonogeeni (esiintyy myös tupakansavussa). Lisäksi huonekaluissa, tekstiileissä sekä elektroniikka- ja muovi-tuotteissa käytetään bromia sisältäviä kemikaaleja palonestoaineina. Joidenkin bromattujen yhdisteiden tiedetään lisäävän syövän ja sikiövaurioiden riskiä.

 

MISTÄ LUONNONPUHDAS ILMA SISÄLLE?

 

Suurissa kaupungeissa ja teollistuneilla alueilla asuville sekä siitepölyallergiasta kärsiville ikkunoiden avaaminen ei välttämättä tuo terveysetuja, pikemminkin päinvastoin. Ilmastonmuutos vauhdittaa näitä ongelmia, sillä siitepölyn ja ilmansaasteiden määrn odotetaan lisääntyvän ilmaston lämpenemisen myötä. Myös haitallisten pienhukkasten ja otsonin määrän arvioidaan kasvavan. Nämä hiukkaset löytävät tiensä nopeasti myös sisätiloihin ja saattavat lisätä allergisten nuhaoireiden, astman ja ekseeman yleistymistä.

 

LÄHDEMATERIAALI:

Tekniikan Maailma 18/2013 


pölypussi.jpg

IMUROINTI TAVALLISILLA IMUREILLA LISÄÄ HAITALLISTEN PIENHIUKKASTEN MÄÄRÄÄ SISÄTILOISSA

 

Australialainen tutkimusryhmä testasi 21 pölynimuria yhdeltätoista eri valmistajalta, mukaan lukien kaksi ammattikäyttöön tarkoitettua imuria. Pölynimurit olivat iältään puolesta vuodesta 22 vuoteen ja hinnat vaihtelivat 100 dollarista 800 dollariin. Testissä olivat mm. Dyson, Electrolux, Hoover, iRobot ja Sanyo. Tutkimuksissa mitattiin 62 erilaista päästöä. Jokaisen imurin poistoilmasta mitattiin bakteereita, pölyä ja allergeeneja. Tutkimus osoitti myös, että mitä iäkkäämpi ja halvempi imuri on, sitä enemmän se saastuttaa. Tutkijat näyttivät myös toteen sen, että HEPA-suodattimilla varustetut imurit poistavat vain hiukan vähemmän pölyä ja bakteereja kuin imurit, joissa käytetään tavallisia suodattimia, vaikka HEPA- suodattimen sanotaan poistavan 99.9 % itiöistä, eläinhilseestä ja jopa bakteereista.

 

LÄHDEMATERIAALI: 

Environmental Science & Technology  / 2012


PÖLYPUNKKIEN VAIKUTUS HENGITYSILMAN LAATUUN

 

Pölypunkit ovat hämähäkkieläimiä ja ovat lajina vanhempi kuin hyönteiset. Ulkotiloissa pölypunkit kokevat häviön luonnollisten vihollisten – saalistajien ja suoran auringon valon – armoilla. Tasalämpöisissä sisätiloissa kotiemme suojissa pölypunkit kuitenkin kukoistavat. Pölypunkkeja pidetään maailmanlaajuisesti yleisimpänä syynä allergioille ja astmalle. Pölypunkin (ulosteen kautta) tuottamat entsyymit ovat helpoiten tunnistettavissa pölynimurin pussin hajusta. Pölypunkin voi nähdä mikroskoopin alla. Ne lisääntyvät riittävän nopeasti uhatakseen ihmisen terveyttä merkittävästi. Suurimmaksi riskiryhmäksi jää valitettavasti perheen pienimmät, sillä tutkimuksen mukaan 1 – 2-vuotiaat lapset, joiden suvussa on allergioita ennestään ja jotka reagoivat positiivisesti pölypunkkiallergiatestiin (ihotesti), sairastuivat 75 %:n todennäköisyydellä astmaan varhaisteini-ikään tullessaan.

 

LÄHDEMATERIAALI: 

Science Daily / 2011